Tänään kävin koulussa syömässä. Söin siinä kaikessa rauhassa ja jossain vaiheessa kiinnitin huomiota, että eräs puolituttu tyttö tuli kavereineen ja poikaystävänsä kanssa viereiseen pöytään syömään.
Tämä puolituttu on sellainen, että kadehdin tosi paljon sen kaunista hoikkaa ja urheilullista kroppaa, sekä luonnonkauniita kasvoja ja nättejä hiuksia. Oon niin katkera, ettei mulla ole noita asioita. Siinä sitten vilkuilin välillä tätä tyttöä tylsistyksissäni.
Yhtäkkiä sen tytön silmät alkoi pyöriä päässä ja sen poikaystävä nappas kiinni tiukasti sen ympäriltä. Se tyttö alkoi sätkiä ja täristä ja silmät pyöri vaan. Suusta valui vaahtoa. Epilepsiakohtaus. Se kesti ainakin 5 minuuttia tai kauemman. Poikaystävä hoiti tilanteen hienosti (piti tytöstä tiukasti kiinni, pyyhki paperilla vaahdot ja piti tyttöä lattialla niin, ettei hän tukehdu) ja joku kavereista soitti vielä varuulta ambulanssin. Lopulta ambulanssimiehet haki tytön ja vei mukanaan. Ei varmaan ollut ensimmäinen kohtaus, kun poikaystävä tiesi niin hyvin, mitä tehdä.
Olin järkyttynyt. En tiennyt, että tytöllä on epilepsia. Mutta eniten olin järkyttynyt siitä, että oon vaan kadehtinut hänen kroppaa, naamaa ja hiuksia, vaikka ite oon niin onnekas, kun oon täysin terve. Harvoin ees flunssassa! Tuli taas semmonen olo, että ihmiset (etunenässä minä!) on aivan liian turhamaisia. Pitäis vaan olla onnellinen, että on aikalailla terve ja kaikki elämässä on mallillaan. Tuokin tyttö kärsii varmaan kauheasti tuon sairauden takia ja vielä kun nuo kohtaukset tulee noin äkillisesti, kesken syömisen..
Tämä myöskin motivoi mua liikkumaan enemmän. Normaalipaino on ainut asia, mikä puuttuu mun elämästä, että oisin niin terve kun vaan voi. Mun henkinen puoli on tullut jo niin pitkälle! Mä haluan olla kaikin puolin terve ja ahkera ihminen, joka osaa nauttia elämästä ja välillä levätäkin :> Tänään en ehtinyt koulujuttujen takia liikkumaan, mutta toivottavasti huomenna sitten kunnon hikiliikunnat!
Tällasta tänään!
Rakkaudella, Lilja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti