Enpä ole aikoihin kirjotellut. Tänään vietän vapaapäivää, mutta pitäisi lukea tenttiin. Ja pestä pyykit. Blogiin kirjoittelu alkoi taas nousta mieleen, koska tarvitsen kanavaa purkaa asioita mielestä ja yritän saada tietynlaista itsekuria takaisin. Tuo edellinen postaus (josta on jo aivan liian pitkä aika!) oli tehty aivan valtavan ahdistuksen kourissa. Voi valaista hieman lisää.
Tuosta edellisestä postauksesta tähän päivään elämä tuntuu menneen kehnosti. Ensin sain Kelalta kirjeen, että mun tuet lakkautetaan tammikuusta eteenpäin, jos en saa lisää opintopisteitä. Tää kaikki johtuu siitä, että multa meni viime keväältä yks fuckin' viikko pieleen, joka sattu olemaan tenttiviikko ja tipuin heti sen parikyt pistettä opintopisteissä. Mulla siis sattui ensinnäkin tentit menemään päällekäin, ettei ollut ees mahdollista tenttiä kaikkea ja sen lisäksi oli sairastelua (nää selitykset ei kuitenkaan kelvannu Kelalle, koska pistevaje oli niin suuri). No nyt oon sitten tässä sitä yrittänyt kuroa. Jos pääsen kaikki tentit nyt ennen joulua läpi, saan tuet takas. Jos yksikin tentti ei mee läpi niin mulla on mahis hakea tukia vasta maaliskuussa (koska sillon on vasta seuraavat tentit). No onneks on olemassa ihana mies, joka lupasi huolehtia rahapuolesta, kunhan mä vaan en stressaa itteeni burn outin partaalle. Mä olen nimittäin aina ollut sellanen perfektionisti, jolla koulu on ollut kymppikymppikymppi, joten tä tilanne on mulle todella stressaava. Se, että en onnistunutkaan käymään tätä koulua niinkun muut. Mutta mun pitäis kyllä ens kevääseen mennessä saada kaikki kiinni ja mennä vähän ohikin.
Toinen asia mikä on mua stressannut ja ahistanut, on ollut YLLÄTYS YLLÄTYS mun paino! Tässä on nyt tuon viimepostauksen jälkeen tapahtunut kaikenlaista. Minulle tehtiin pienimuotoinen leikkaus, jonka vuoksi olin kolme viikkoa kipeä enkä voinut liikkua. Lisäksi sen jälkeen sairastuin heti sitkeään flunssaan, joka on oikeastaan vasta nyt parantunut. En ole siis päässyt liikkumaan ja olo on läski ja epäonnistunut.
Syömiset on myös mennyt huonosti. Oon syönyt ihan mitä sattuu, kai sillä tekosyyllä, että on joulunalusaika ja sillon saa syödä. Pyh pah. Nyt mun sairas mieli on taas alkanut ottaa tilaa mun päässä tuolta aiemmin nähdyltä "liikutaan hyvin ja syödään hyvin" -ajattelulta. Eilen skippasin pari ateriaa ja tänään oon alottanut päivän pelkällä teellä. Aion syödä todella vähän siihen asti, että pääsen taas kunnolla liikkumaan. Luulen, että sitä kestää tuonne tammikuun puoleen väliin, koska sillon vasta luultavasti ehdin ihaniin pumppeihin yms.
Huvittavaa on kyllä se, että oon vasta alkanut miettiä laihuttamista syömällä vähän, ja mua jo nyt huimaa välillä. Taitaa olla niin, että omilla ajatuksillani aiheutan sen vaan :D Mutta tosiaan nyt kaipailisin sellasta 2-5kg starttia, jota voisin sitten jatkaa liikkumalla kunhan pystyn.
Ja nyt se noloin osuus. Eli poistan siis nuo rastit tuolta sivusta..Paino kun on tosiaan hiipinyt kokonaan takas samaan mistä lähdin. Feeling embarrassing!! Anteeks, kun oon tällanen epäonnistuja.
Näin eilen sellasen kropan, mikä ois mun unelma. Mietin, että miltähän tuntuu olla noin laiha. No, ite en sitä tiedä. En muista omista anoreksia-ajoista mitään. Haluaisin vaan olla jo laiha <3
rakkaudella, Lilja
rakkaudella, Lilja
